vaasan kaupungin henkilöstöpalvelut

Eläkeuudistus vuonna 2005

 

Vanhuuseläkeikä joustavaksi

Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä (63 – 65 ikävuoden välillä oleva eläkeikä tai valittu ammatillinen eläkeikä) säilyy vuoden 2005 muutosten jälkeenkin. Sen lisäksi tulee muita vaihtoehtoja:

  • työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi saakka, ja 
  • vaikka henkilökohtainen eläkeikä olisi yli 63 vuotta, vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo 63-vuotiaana. 

Työssä jatkaminen tarkoittaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Jokainen voi päättää itse, minkä näistä vaihtoehdoista valitsee.

Jos jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, eläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää. Tämä tarkoittaa, että eläke on vähän pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työnteko olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikään saakka.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys siten, että varhennuskuukausien määrä lasketaan 63 vuoden iästä, ja jokaista varhennettua kuukautta kohti vähennys on 0,6 % eläkkeen euromäärästä. Jos esimerkiksi lähtee varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden 6 kuukauden ikäisenä, varhennusvähennys on 6 x 0,6 % eli 3,6 % kuukausieläkkeestä.

Ne henkilöt, jotka olisivat halutessaan voineet jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen vuotta 2005 voimassa olevien sääntöjen mukaan, säilyttävät tämän oikeuden. Tämä koskee sellaisia ennen vuotta 1947 syntyneitä henkilöitä, joilla on vanhuuseläkeikään vuonna 2004 aikaa viisi vuotta tai vähemmän. 

Myös ennen vuotta 1960 syntyneet henkilöt voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, kuitenkin aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä.

Ammatillisen eläkeiän valinneet voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 62-vuotiaana.

 

Eläkkeen ansainta-aika pitenee

Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista 18 - 68 ikävuoden välillä saaduista työansioista.
Eläkettä ei enää kartu 68 vuoden täyttämisen jälkeen, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella. 

 

Eläke jokaisen vuoden työansioista

Palvelussuhteen kestolla ei enää ole eläkkeen suuruuden kannalta merkitystä, vaan eläke lasketaan kunakin vuonna saaduista ansioista. Eläkettä karttuu vuosiansiosta

  • 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 %,
  • siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja
  • 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 % vuosiansiosta.

Vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä eläkettä karttuu kuitenkin 63 vuoden ikään saakka 2 % vuosiansiosta.  Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä. Karttumisprosentti on tällöin kuitenkin aina 1,5 % vuosiansiosta iästä riippumatta. 

 

Eläkettä myös palkattomilta jaksoilta

Paitsi työansioista eläkettä karttuu myös palkattomista jaksoista, jos henkilö on saanut 

  • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, 
  • vuorotteluvapaakorvausta ja ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa, 
  • työttömän ansiotukea, koulutuspäivärahaa ja aikuiskoulutustukea sekä kuntoutusrahaa, sairauspäivärahaa ja tapaturma-, liikenne- tai sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta

Eläkettä myös lapsenhoito- ja opiskeluajalta

Eläkettä karttuu myös opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Opiskeluaikaa otetaan huomioon enintään viisi vuotta. 

Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta karttuu eläkettä lasta hoitavalle vanhemmalle.

Sekä lapsenhoitoajan että opiskeluajan ansioksi lasketaan vuoden 2004 tasossa 523,61 euroa/kk. 

 

Eläkkeen enimmäismäärä poistuu

Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa, mutta vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä on enimmäismäärä. Kaikki 31.12.2004 mennessä karttuneet lakisääteiset eläkkeet lasketaan yhteen, ja niillä on enimmäismäärä, joka on henkilökohtainen ja määräytyy sen perusteella, minkä ikäinen henkilö on vuoden 2004 lopussa. 

 

Esimerkki
Jos esimerkiksi henkilö on syntynyt 1.1.1950, vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden yhteismäärä voi olla enintään 48 % eläkepalkasta. Tähän lisätään mahdollinen ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläke, joka voi olla enintään 6 % palkasta. Jos henkilö on työskennellyt kunta-alalla viimeiset 30 vuotta, hänelle on karttunut eläkettä 55 % ja lisäksi lisäeläkettä 4 %. Jos eläkepalkka on 2 000 euroa, hänen vuoden 2004 loppuun mennessä ansaitsemansa eläke on enimmäismäärän suuruinen eli 48 % + 4 % 2 000:sta eli 1 040 euroa/kk.

Vuodesta 2005 lähtien karttuvan eläkkeen hän saa sellaisenaan. Jos hänen eläkeikänsä on 63 vuotta 8 kuukautta 10 päivää (täyttyy 11.9.2013) ja hän työskentelee siihen saakka, hänelle karttuu eläkettä vuodesta 2005 lähtien noin 370 euroa, jos palkka on 2 000 euroa/kk. Yhteensä hänen eläkkeensä on vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut 1 040 euroa + vuodesta 2005 lukien karttunut 370 euroa eli 1 410 euroa/kk.

Jos eläke laskettaisiin ennen vuotta 2005 voimassa olleilla säännöillä, henkilö saisi eläkettä noin 1 280 euroa/kk. Eläkeuudistuksen ansiosta tämän henkilön kuukausieläke olisi siis 130 euroa suurempi kuin se olisi vanhojen säännösten mukaan.

 

Palkkakerroin ja indeksi

Eläkettä laskettaessa 

- kunkin vuoden ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle 
- palkkoja tarkistettaessa käytetään palkkakerrointa, joka muodostetaan siten, että palkkojen kehitys vaikuttaa 80 % ja hintojen muutos 20%.

Maksussa olevia eläkkeitä 

- tarkistetaan vuosittain TEL-indeksillä, jossa palkkojen muutos vaikuttaa 20 % ja hintojen muutos 80%.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen

Osa-aikaeläke poistuu kokonaan eläkeuudistuksen yhteydessä 1.1.2017 alkaen.  

Lisätietoja eläkeasioista  Palkka- ja eläkesihteeri Riitta-Liisa Korpi, puh. 325 1248

18.3.2016